sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Täytyy auttaa toisiamme

Viime viikolla tulin katsoneeksi Holokaust-kurssille elokuvan, jonka englanninkielinen nimi on Divided We Fall, tšekinkielinen nimi taas Musíme sí pomáhat, eli "meidän täytyy auttaa toisiamme. Se on kertomus Josefista ja Mariesta - lapsestakin - mutta ennen kaikkea se on kertomus enemmän tai vähemmän sodan sotkemista ystävyyssuhteista.

Pariskunnalla on tšekinsaksalainen ystävä, Horst, joka tekee yhteistyötä natsihallinnon kanssa. Jo elokuvan alussa tunnelma Josefin, Marien ja Horstin välillä on jännittynyt, mutta tilannetta ei ainakaan paranna se, kun keskitysleiriltä palannut entinen juutalainen naapuri, nuori David, ilmestyy kadulle siinä toivossa, että naapurit häntä auttaisivat. Josef ja Marie päätyvätkin sitten erinäisten sattumusten jälkeen auttamaan häntä.

Peittääkseen salaisuutta, Davidia kellarissa (Davidia, jonka patjan yläpuolella roikkuu puolikas porsas) Josef joutuu ryhtymään yhteistyöhön miehittäjien kanssa. Koko ajan ollaan veitsen terällä ja paranoidinen tunnelma sen kun tiivistyy. Katsojakin välillä sotkeutuu siinä, että kuka tietää ja mitä, kuka ei ole näkevinään ja kuka ei oikeasti näe. Luultavasti tämä efekti on tehty aivan tarkoituksella, sillä uskon juuri tuollaisen paranoian olevan tyypillistä totalitaarisen hallinnon alla eläessä.

Kun neuvostojoukot saapuvat "vapauttamaan" maata, asiat kääntyvät aivan päälaelleen. Se, mitä on yritetty peitellä, täytyy nyt paljastaa, joudutaan keksimään uusia valheita, jotta taas selvittäisiin. Täytyy selvitä naapureiden vihasta, joka ei kohdistukaan enää juutalaisiin, vaan natsien kanssa yhteistyötä tehneisiin sekä saksalaisiin noin yleisimmin. Jokainen on toiminut natsiaikana tyhmästi, tavalla tai toisella, joten lopussa ystävyys punnitaan.

Täytyy sanoa, että elokuvan loppu on varsin hyvä, sitä ei pysty mitenkään arvaamaan ennakolta. Aiemminkin olen huomannut, että tšekit ovat yllättävien loppuratkaisujen mestareita. Toki jäin sitä vähän pohtimaan, että sattuman merkitys oli loppuratkaisussa suuri, mutta toisaalta niinhän se elämässä aina on. Joskus tulee hyviä ja joskus huonoja sattumia.

Ainoa asia, joka jäi minua hiukan häiritsemään, oli se, että miksi Josef ja Marie sietivät Horstia ystävänään, tämä kun oli varsin epämiellyttävä hahmo.  Tätä suhdetta ei motivoitu elokuvan alussa, eikä siihen mielestäni tullut selkoa myöhemminkään. Toisaalta, ehkä sattumalla tässäkin sormensa pelissä, ovathan monetkin ystävyyssuhteet varsin epätodennäköisiä, mutta joku niitä vaan kantaa.

Suomessa tätä elokuvaa ei taida olla saatavilla. Korjatkaa, jos olen väärässä. Jos elokuvalla on suomenkielinen nimi, olisin siitäkin kovin kiinnostunut. Joka tapauksessa, jos sinä, hyvä lukija, satut saamaan tämän filmin käsiisi, suosittelen sitä lämpimästi. Youtubessa siitä on varsin vähän näytillä, mutta traileri nyt kuitenkin.

http://www.youtube.com/watch?v=XAYjBHUIS7A