lauantai 16. kesäkuuta 2012

Zátopekien luudanvarsikeihäs

Helsingin olympialaisista tulee jo 60 vuotta. Ilta-Sanomien olympialiitteessä on kiinnostava juttu Zátopekeista, kisojen menestyksekkäästä urheilijapariskunnasta. Alla olevan linkin takaa löytyy kuuluisa suudelmakuva Emilin 5000 metrin voiton jälkeen..

http://www.coolrunning.com.au/art/zatopek1.jpg

Emil on jo edesmennyt, mutta liki 90-vuotias Dana elää vielä. Ilta-Sanomien tekstistä välittyy kuva hyvin lämminhenkisestä, lonkkaviastaan huolimatta toimeliaasta muorista. Sellaisia tšekkivanhukset usein ovat, maailman muutokset eivät heitä enää liiaksi hetkauttele.

Lehtiartikkelissa myös mainitaan tapaus, kun joku suomalaismiesoli ilmaantunut Zátopekien oven taakse ex tempore lakkalikööripullon kanssa. Näitä suomalaisa yllätysvierailijoita ilmestyi aina aika-ajoin heille muutenkin, tässä ei siis itsessään ollut mitään kummallista. Mies halusi nähdä Danan voittokeihään, mutta tämä ei olisi millään kehdannut sitä näyttää, koska siitä oli tehty luudanvarsi. Emil oli kyllästynyt katkeileviin luutiin ja sanonut, että nyt otetaan varsi, joka ei katkea.

Dana oli sitten keksinyt hätävalheen, että keihäs on museossa. Mies innostui, että hän menee huomenna katsomaan. Dana uppoutui lopulta pahaan suohon valkoisten valheidensa kanssa, oli sanonut jopa, että museo taitaa olla remontin takia aika pitkään kiinni. Niinpä hän päätti sitten myöntää totuuden ja otti luudan esille. Sekä mies että Dana itse saivat asiasta hyvät naurut. Jostakin syystä Zátopekinen pariskunta rakastui Suomeen ja suomalaiset heihin. Helmikuussa tapaamani Lieko Zachovalová kertoi myös olevansa heidän ystävä.

Historian tuulet eivät ole tätäkään urheilijapariskuntaa jättäneeet rauhaan. Danan isä oli eversti ja vastarintaliikemies, jonka Gestapo vangitsi kahdesti. Toisella vangitsemiskerralla hän joutui Dachauchun. Osa sukulaisista pakeni ja liittyi Britanniassa ns. vapaan Tšekkoslovakian joukkoihin. Yhdestä serkusta koulutettiin lentäjä.

Viime keväänä muistan nähneeni Tšekin kansallisarkistossa kuvan, jossa Emil puhuu Václavin aukiolla neuvostomiehitystä vastaan elokuussa 1968.Hinta oli ilmeisen kova, eversti Zátopek oli yhtäkkiä entinen eversti ja hänet siirrettiin lapiohommiin syrjäseudulle. Virallinen anteeksipyyntö toi arkistonhoitajan toimen Prahasta. Zátopekeille olisi tullut tilaisuuksia loikata Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin, mutta he eivät kuitenkaan halunneet niin tehdä.

Emil oli sivumennen sanottuna oikeassa, keihäsluudanvarsi on Ilta-Sanomien mukaan edelleen käytössä.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Ihmiskunnan alku-unet

Enpä olekaan niin paljon vielä blogannut kirjasta Mies vailla ominaisuuksia, mitä alun perin suunnittelin. Teos on minulle kuitenkin avainasemassa käsikirjoitusta työstäessäni, joten taatusti palaan siihen vielä useita kertoja matkan varrella.

Tänään ajattelin vähän kertoa, mitkä ovat Musilin mukaan ihmiskunnan alku-unet.Ne esitellään luvussa 11. Alku-unia ovat ihmisen kyky lentää ja kulkea kalojen matkassa, lähettää viestejä nopeudella, joka on vain jumalille mahdollinen, nähdä kaukaista ja näkymätöntä ja kuulla sen ääntä, kuulla vainajain puhuvan, vaipua ihmeitätekevään terveysuneen,elävin silmin nähdä, miltä itse on näyttävä kaksikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen, värisevinä öinä tietää tuhat asiaa maailman yltä ja alta, joita kukaan ei ole ennen tiennyt.

Myös lämpö, voima, nautinto ja mukavuus ovat ihmiskunnan alku-unia, ja Musilin mukaan nykypäivien tutkimus ei ole vain tiedettä. Tutkimus on taikaa, sydämen ja pään voimat äärimmilleen kohottavaa seremoniaa, jonka edessä Jumala avaa viitastansa poimun toisensa jälkeen. Se on myös uskontoa, jonka dogmatiikan lävitse tunkeutuu matematiikan kova ja terävä logiikka.

Tässäpä miettimistä, paitsi romaanikässärin, myös tutkimussuunnitelman äärellä...