Kuin muutto

Auto on taynna, valmiina lahtoon huomenna. Tuntuu kuin olisi muuttanut eika pakannut matkaa varten. Muka en ole paljon mitaan ostanut, mutta silti auto on ihan taynna. Skandinaaviset aakkset puuttuvat siksi, etta olen slovakkiystavani luona viimeisen yon. Hanella ei ole wi-fia, mutta saan ystavallisesti lainata konetta. Huomiseen postaukseen tulee hieman kuviakin talta paivalta, tai seuraavaan postaukseen, milloin sen saankin tehtya.

Viela en oikein ymmarra, etta tosiaan olen lahdossa taalta, vaikkakin haikeutta olen tuntenut pitkin viikkoa. Pikku hiljaa tulee mieleen myos ajatus siita, etta kotiin on ihana palata. Kansallisarkistossa tanaan sain sovittua jatkosta. Olivat yllattavan joustavia ja ystavallisia minun suhteen ja toivottivat takaisin mahdollisimman pian jatkamaan tutkimusta. Onnistuin jopa vahdeille toivottamaan hyvaa kesaa tsekiksi ja kertomaan, etta olen lahdossa kotiin, Suomeen.

Kun en saa nyt kuvia laitettua, laitetaan edes videolinkki. Nimittain viime viikolla kun kavelin Vinohradin kaupuningosassa, kuulin punaisiin valoihin pysahtyneen auton stereoista musiikkia. Mietin, etta kyllapa suomi- ja tsekkidisco-musiikki kuulostavat samanlaisilta. Hetken kuulosteltuani havaitsin, etta tuo poikahan kuuntelee disco-versiota Ievan polkasta. Tasta siis.

http://www.youtube.com/watch?v=4om1rQKPijI

Tavaranpaljoudesta huolimatta ostin kasan tsekkielokuvia dvd:na. Suunnittelin vahan jo, etta piinaisin ainakin bookcrssing-vakea niilla ensi syksyna. Mutta siihen on viela paljon aikaa.

Kommentit

  1. pipsa1. kesäkuuta 2011 klo 14.04

    Tota...pitääks nyt sanoa, että unohda se edellinen kommentti? :p

    Toivottavasti pääsette ajelemaan turvallisesti kotiin asti!

    VastaaPoista
  2. Johanna2. kesäkuuta 2011 klo 1.07

    Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Johanna2. kesäkuuta 2011 klo 1.08

    Heh, se vähän riippuu että tykkääkö tsekkielokuvista vai ei. Minusta ne ovat laadukkaita ja pidän mustasta huumorista. Nautin myös elämän absurdiudesta, ja sitä niissä myös on mielin määrin.

    Vähän tässä visioin elokuvamiittiä, ei kai se elokuva sinänsä niin tärkeä ole, vaan yhdessä katsominen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Kuva
Arvostan vanhoja perinteitä, minusta on hienoa, että niistä pidetään kiinni. Kuitenkin on joitakin sellaisia tapoja, joista aika on mennyt ohi ja jotka kannattaisi vain katkaista. Täällä Tsekinmaalla on sellainen perinne, että pääsiäismaanantaina miehet piiskaavat  naisia. Ei tietenkään satuttaen, mutta huitovat kuitenkin oksilla ja risuilla, niitä jopa myydään pääsiäistä edeltävällä viikolla. Moni ostaa niitä ihan vain koristeeksi ja minäkin sitten hankin yhden ihan kuriositeettina ja siksi, että voin tänne blogiin laittaa havainnollisen kuvan. Kas tässä. Eilen illalla näin tosiaan nuoria miehiä metrossa näiden piiskojen kanssa, samoin tänä aamuna. Joukossa oli myös keski-ikäistyviä miehiä ja pikkupoikia. Olen aika sanaton. Niin ovat muuten myös prahalaiset, jos heiltä tästä perinteestä jotakin tiedustelee. Täällä nimittäin kyseinen perinne on vähemmän suosittu, vaikkakin minua varoiteltiin, että humalaiset miesryhmät saattavat yrittää piiskata ihan tuntemattomiakin naisia. Kaikk
Lue lisää

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Kuva
 Joskus elämä muistuttaa siitä, että kannattaa miettiä seuraavat askeleensa. Tai anakin huomata edessä oleva porrasaskelma. Muuten käy nimittäin näin. Mutta älkää säikähtäkö, nilkka on vain nyrjähtänyt, ei murtunut. Kaikki tämä tapahtui hotellin aamiaisravintolassa kiireisimpään aamiaisaikaan. Mikähän se siinäkin on, että kaatuessaan haluaa aina nousta mahdollisimman nopeasti ylös eikä ainakaan ottaa apua vastaan? Vaikka vahinko on jo tapahtunut ja kaikki sen näkivät. Eipä sitten muuta kuin Faustin taloon, elikä yliopistolliseen sairaalaan. Tämähän on minulle tuttu paikka, olen Pavelin partiolaista Jan Pfeifferia täällä jututtanut ja on hän minulle järjestänyt kertaalleen tänne fysioterapiajakson, kun kädestä meni tunto kokonaan. Mutta se on menneisyyttä, se. Myös professori Pfeiffer on jo tuonilmaisissa, mutta sairaala elää elämäänsä. Tarina kertoo, että Faust myi sielunsa, mutta minun ei tarvinnut tyhjentää edes pankkitiliäni. Eurooppalainen sairausvakuutus korvasi lääkärikäynnin j
Lue lisää

Novellini

Kirjoituskilpailuuni lähettämääni novellia on toivottu luettavaksi, joten tässä se tulee. Tehtävänanto oli, että tekstin pitää alkaa tuolla lauseella, joka on Elizabeth Bishopin runosta One Art . Muuten käsittelytapaa ei ollut rajattu. A Present to Field Marshal Mannerheim “The art of losing isn’t hard to master,” I thought when my mother gave me a brown package which I was supposed to take to Field Marshal Mannerheim.  Mannerheim is her great hero and she wanted to give him a present but she refused to take it to his palace herself because she was convinced Mannerheim would only speak Swedish. I did my best to make her believe that Mannerheim masters other languages as well, but it was all in vain. So off I went, not fully understanding why I had to do this. Why didn’t I, for once, say no.  It would only do good to my mother to practice her Swedish, should Mannerheim speak it. The night was darkening and I walked on an empty street carrying the brown package.  Mannerheim’s castle
Lue lisää